Kävelet koulun käytävää pitkin kohti historianluokkaa.

Tullessasi oikealle käytävälle tavanomaiset huutelut alkavat:

" Huora!"

" Ruma lihava paska, älä näytä naamaas täällä!"

" Tapa ittes, ettei meijän tarvii!"

Et sano mitään, et reagoi mitenkään.

Olet luultavasti jo niin tottunut tähän, onhan tätä jatkunut tokaluokasta asti,

jo kahdeksan vuotta.

Opettaja saapuu käytävään juuri,

kun eräs suurimmista idiooteista, H,

sylkäisee laukkusi päälle.

Opettaja ei muka näe. 

Luikit pakokauhuisenn näköisenä luokkaan nurkkapaikalle ja yrität selvästi tekeytyä näkymättömäksi.

weheartit.com

Yllätän ehkä kaikki muut, mutta tulen istumaan viereesi.
Tartun kädestäsi kiinni ja kailotan kovaan ääneen:
" Olet kaunein ja vahvin tyttö,
jota tiedän. Noi muut ja varsinkin toi opettaja on idiootteja,
jos ne ei ymmärrä sitä."

Kaikki katsovat minua hämillään,
opettaja kiukkuisena.
Minä olen ylpeä teostani.
Ylpeä siitä, että uskalsin avata suuni ja auttaa sinua.


Tunnin jälkeen kiität minua.
Olet ujo, mutta ensimmäistä kertaa näen sinun hymyilevän.
Maailman kaunein ja säteilevin hymy. Sillä hetkellä päätän,
että tuon hymyn tahdon nähdä jatkossakin kasvoillasi.
On, kuin aurinko olisi syttynyt paistamaan, kasvosi loistavat niin upeina.

weheartit.com

Marssin ruokatauolla opettajainhuoneeseen.
En koputa, vaan astelen suoraan sisään ja huomaan kaikkien koulun opettajien olevan läsnä.
Hyvä, kuulevatpahan kaikki kerralla.

" Ettekö näe, kuinka I:tä kiusataan. Tai kyllähän te sen näette,
mutta ette välitä. Suljette silmänne.
Kuinka typerää, kuinka lapsellista.
Miettikää itsenne tai oma lapsenne tuohon tilanteeseen.
Haluaisitteko, että kukaan ei tekisi mitään,
antaisitteko asioiden vain tapahtua?!"
Annan tekstin tulvia ulos. Sanon kaiken,
mitä asiasta ajattelen. Raivoan suu vaahdossa.
Kun lopetan, mieleni on hyvä, puhdistunut.

weheartit.com

Opettajat katsovat minua silmät ymmyrkäisinä
Lopulta he toteavat " En ymmärrä mistä puhut",
ja käskevät minun lähteä pois.


Sillä hetkellä päätän,
että minusta tulee kiusatun tytön ystävä.
Aion antaa täyden tukeni hänelle,
opettaa hänet rakastamaan elämää,
nousemaan ylös vielä kerran.
Näyttämään,
että hän on kiusaajiensa yläpuolella.

Päätin sen vain liian myöhään.
Olet jo tehnyt sen pahimman.

weheartit.com

Löydän sinut tyttöjen vessasta.
Et enää hengitä,
mutta olet vielä lämmin.
Ranteesi valuu verta.
Halaan sinua.
Löydän taskustasi rypistetyn lapun.
Avaan sen ja luen, mitä siihen on kirjoitettu;

Kiitos N, että yritit.
Minä olisin halunnut vielä jatkaa,
mutten pystynyt..
olen vain kitunut jo liian pitkään,
en enää jaksa taistella.
Päätän tämän tähän,
mutta pysy sinä tuollaisena:
aina positiivisena, upeana, ihanana tyttönä.
Olet ainoa, joka ei koskaan sanonut pahaa sanaa minusta,
ja arvostan sitä.
Toivottavasti tapaamme rajan tuolla puolen,
kun sinun aikasi koittaa.
Elä sinä hyvä elämä,
vanhene kunnolla,
äläkä minusta huoli.
Odotan sinua täällä.
Kiitos.
Rakkaudella, I.

kuva täältä : http://i-am-losing-myself.blogspot.fi/

weheartit.com

Itken surusta,
itken siitä, kuinka kauniisti kirjoitit minusta.

Kerron kaikille, mitä oli tapahtunut.
He nauravat.
Törkeää.
Onkohan heillä  nyt muka parempi olla?
Sairasta.
Kieroutunutta.

Tuolloin päätin,
että omalta osaltani yritän tehdä maailmasta paremman paikan.

weheartit.com

- Näänä

Diesel- Only the brave

Lauantai- ilta.

Päätin lähteä yksin baariin aikaa tappamaan.

Kaikki kaverini viettävät tänään aikaa poikaystäviensä kainalossa.

Olen kaveriporukastamme ainoa sinkku.

Menin tilaamaan juoman itselleni.

Kääntyessäni pois baaritiskiltä,

ne ovat edessäni.

Sinisimmät ja seksikkäimmät silmät, 

joita olen koskaan nähnyt.

Katson suoraan niihin.

Tunnen pakahtuvani.

Täyteläiset huulet.

pienen pieni parransänki.

Sellainen, joka tekee minut hulluksi. 

Hiuksesi ovat hieman ylikasvaneet,

mutta se sopii sinulle.

Pukee sinua.

Kävelet resuisissa farkuissasi ja kulahtaneessa ruutupaidassasi ohitseni.

Renttu. Se on ensimmäinen sana, joka tulee mieleeni sinua katsoessani.

"Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin?"- niminen biisi alkaa soida päässäni.

Varsinkin, kun tuo lause on totta, ainakin minun kohdallani.

Ohi kävellessäsi vilkaiset minua viettelevästi,

hipaiset olkapäälläsi hieman minua.

Tunnen hajuvetesi tuoksun.

Dieselin Only the brave. Tämän tuoksun tunnistaisin vaikka unissani.

Suosikkini miesten tuoksuista. Ja sinäkin käytät sitä.

Kiinnostun sinusta yhä enemmän.

Huomaan sinun menevän baaritiskille.

Minä menen istumaan melko kauas tanssilattiasta toivoen,

että tulisit istumaan lähelleni.

Lähdetkin heti juoman saatuasi kävelemään kohti pöytää,

jonka ääressä istun.

Katsot suoraan silmiini.

Imaisen pillillä omenasiideriäni.

Puraisen hieman  punattua alahuultani.

Huomaan katseesi. Tunnen punastuvani.

Tulet istumaan viereeni.

Ihan kiinni.

Alat jutella kanssani.

Huomaan heti, että meillä synkkaa.

Ilta kuluu, ja minä vain viihdyn seurassasi.

Käymme yhdessä tanssimassa,

laulamassa karaokea, ja kumoamme juomia tasaiseen tahtiin.

Pari tuntia ennen valomerkkiä minua alkaa väsyttää.

Päätän lähteä kotiin.

Kaipaisin nukkumakaveria.

Kainalopaikkaa.

Läheisyyttä.

Kerään rohkeuteni ja kysyn,

josko lähtisit luokseni nukkumaan.

Nyökkäät. Lupaat siis tulla.

Hymyilet rohkaisevasti, 

seksikkäästi.

Kotiini on lyhyt matka,

joten päätämme kävellä.

Onneksi valitsin jalkaani mukavat Converset, enkä mitään korkkareita.

Paljon helpompi kävellä.

On kesäyö.

Minulla on ylläni vain kesäinen mekko.

Paleltaa.

Huomaat, että tärisen,

joten tarjoat nahkatakkiasi minulle.

Olen imarreltu ja puen takkisi ylleni.

Takistasi haistan hajuvetesi tuoksun vielä tarkemmin.

Vartin päästä olemme perillä.

Sisälle päästyämme alan putsata meikkejäni,

ja tehdä muitakin iltatoimia.

Sinä teet samoin.

Tosin sinun iltatoimesi ovat yksinkertaiset;

paita pois, farkut pois ja boksereissa peiton alle.

Hampaat pestyäni tulen luoksesi makuuhuoneeseen.

Riisun itseltäni vaatteita niin, että lopulta minulla on vain iso t- paita päälläni.

Tulen viereesi sänkyyn, peiton alle.

Käperryn kainaloosi.

Aloitan ujosti lauseen " Mä haluun vaan olla..", 

mutta keskeytät; " Mä tiedän. Olla lähellä. Niin mäkin."

Olet ihana. Juuri noin olin ajatellut sanoa.

Otat minut kainaloosi tiukasti, ihan lähelle.

Ihanaa nukahtaa jonkun viereen.

Nukun paremmin,

kuin pitkään aikaan.

Herään aamulla, kun ikkunasta aurinko paistaa silmääni.

Vilkaisen kelloa. Se on jo 12:30. 

Tunnustelen sänkyä vierelläni,

sinua etsien. En tunne enkä näe sinua missään.

Huhuilen sinua. Et vastaa.

Lopulta menen keittiöön ja näen pöydällä lapun,

jossa lukee: "Sori oli pakko lähtee.. Oot ihana, toivottavasti törmäillään <3:llä M"

Tajuan, etten tiedä edes nimeäsi.

Kyyneleet valuvat poskillani.

Olen pettynyt, koska et herättänyt minua.

Raahustan takaisin sänkyyn.

Vain hajuvetesi tuoksu jäi leijumaan huoneeseen.

- Näänä

Kaipaus

Tutustuin suhun jo ihan lapsena,
eskarissa.
Huomasin heti, että oot tyttö,
jolla on maailman suurin ja kultaisin sydän.
Et tahdo kenellekään pahaa.
Susta tuli pian mun paras ystävä.

Olet aina ollut meistä kahdesta se,
jolla on ollut paljon kavereita.
Oot kuulunu isoon porukkaan.
Mulla oli sillon vain sut.

Olin tietysti kärsivällinen ja annoin sinun tavata muitakin ystäviäsi.
Hiljaa pienessä mielessäni olin ehkä salaa sulle kateellinen.
Olisin myös halunnut tuntea kuuluvani johonkin porukkaan,
mutta en tuntenut sitä ikinä.
Olin jo ehkä lapsena melko lailla erilainen, kuin muut.
Pukeuduin eri tavalla, ja minulla oli eriävät ja erittäin vahvat mielipiteet lähes kaikkeen.
Sinä silti ymmärsit ja olit mun tukena, aina.

Sit tuli se hetki ku kasvettiin aikuisiks.
Musta tuntuu pahalta sanoa tää.
Erittäin pahalta,
mutta pakko sanoa kuitenkin.

Tuntuu, et oon menettäny sut.
Mulla on ikävä sua.

Vittu, mä kaipaan sua tyttö.

weheartit.com

weheartit.com

- Näänä

Haikeus

Minulle iski tänään ikävä yhteen osaan menneisyyttäni.
Ne kaikki hienot muistot, joita minulla on päässä. Ne eivät koskaan katoa, eivät edes haalistu.
Ne monet kulutetut pelikengät, itkut, naurut, urheiluvammat. Ne useat hermojenmenetykset,
ja ennen kaikkea ne hienot hetket upeiden ihmisten ja mahtavan joukkueen kanssa.
Ne tulvivat tänään ulos mieleni sopukoista. Kaipaan sitä aikaa. Ihan todella.

Muutamia kertoja junnuvuosina mieleni teki lopettaa koko touhu ja unohtaa koripallo.
Äitini kehotuksesta en siitä ikinä luopunut. Onneksi. Lopulta siitä tuli oikeastaan elämäntapa.
En osannut tehdä mitään muuta vapaa-aikanani, kuin mennä treeneihin.

Kuva täältä: http://daniellim-sketches.blogspot.fi/2012/09/basketball-lovers.html

Useita vuosia sitten polveeni tuli tämä vamma. Tänäkään päivänä ei tiedetä mikä siinä on,
eikä mikä siihen auttaisi. Se vain on. Lopulta se äityi niin pahaksi, etten voi enää pelata, ainakaan tosissani.
Siirryin valmennuspuolelle neljä vuotta sitten ja sillä tiellä olen edelleen.

Kuva täältä: http://www.flickr.com/photos/57340921@N03/6501386821/

Seuramme järjesti myös "höntsäilykoripalloa" kerran viikossa. Pelailua ilman stressiä, ilman turnausmatkoja, ilman paineita. Se oli kivaa, ja oli mukavaa tutustua uusiin mahtaviin ihmisiin. Sekin on vain valitettavasti nyt loppu, koska osanottajia oli liian vähän. Se oli oikeasti minulle kova paikka. Todella kova. Joudun nyt oikeasti luopumaan itse koripallon pelaamisesta, koska tämän polven vuoksi en tosiaan voi edes harkita useaa kertaa viikossa treenaamista ja kunnon korispelejä. "Höntsäkoris" oli enää ainoa kontaktini siihen oikeaan koripallon pelaamiseen. Toki edelleen valmennan ja se on mahtavaa puuhaa, ja minulle tärkeää, muttei kuitenkaan sama asia.

Kuva täältä: http://theassailedteacher.com/2012/01/04/diary-of-a-traveling-basketball-coach/

Olen hukassa. Jälleen. Apua. Eikä kukaan kuule saatika voi auttaa. Taaskaan.

Kuva täältä : http://www.sodahead.com/fun/has-sodahead-ever-made-you-cry/question-3114175/?link=ibaf&q=&esrc=s

- Näänä

Hiusasiaa!

On vähän päässyt tää hiusmalli ja väri muuttumaan tässä syksyn aikana,
ja tässäpä kuvia siitä ! :)

Ensin tuli sivusiili..

... ja sitten muuttui värikin :)

- Näänä

Koulukiusaaminen. Mitä typeryyttä.

Mitä turhuutta. Oletteko huomanneet,

että kaikissa koulukiusaamistapauksissa,

on samanlaisuuksia todella paljon.

Uhrit ovat hienoja ihmisiä,

persoonallisia ihmisiä.

He ovat rohkeita,

paljon rohkeampia kuin kiusaajat,

sillä uskaltavat olla erilaisia,

omanlaisiaan. Kiusaajat ovat heille useimmiten kateellisia.

Heillä on itsellään ongelmia, ja pahoja sellaisia.

Uhrien kimppuun hyökätään usein isolla porukalla.

Tämä luultavasti siksi, että kiusaaja ei yksinään uskalla,

hän on suoraan sanottuna täysi nolla yksin. 

Pitää olla melkoinen nössö kerätäkseen ympärilleen joukkovoiman yhtä ihmistä vastaan.

Raukkamaista. Todella raukkamaista.

Fyysinen väkivalta on kamalaa ja satuttaa,

mutta henkinen väkivaltakin satuttaa,

ehkä jopa fyysistä enemmän.

Sanat jäävät kummittelemaan mieleen pitkäksi aikaa,

jopa vuosiksi. Ne muistaa aina, ja ne saattavat lannistaa.

Masentaa. Musertaa.

Useimmissa kouluissa rehtorit ja opettajat eivät puutu kiusaamiseen,

eivät ole näkevinään sitä. "Meidän koulussa ei ole kiusaamista!" Ei kai olekaan,

kun suljette silmänne siltä. 

Lisäksi väärin on, että Suomessa yleensä kiusatut joutuvat vaihtamaan koulua.

MIKSI? Miksi ei ikinä kiusaajat? Suomessa on tässä asiassa paljon parannettavaa.

Lopuksi jaksamista kiusatuille.

Pysy omana ihanana itsenäsi.

Puhu jollekin luotettavalle.

Jos puhuminen tuntuu vaikealta, pura tunteita muilla tavoin.

Pidä pää pystyssä.

Jaksa uskoa tulevaan.

Muista, että olet kiusaajien yläpuolella, monta tuhatta kilometriä.

Olet arvokas.

Olet upea.

Pidä puolesi, mutta älä vajoa heidän tasolleen.

Jaksa yrittää.

Olet kaunis.

Voimia!

- Näänä

Aina, kun katson sinua, tunnen sen.

Oikeastaan tunnen sen, kun vain juttelen kanssasi.

Tai oikeasti, pelkkä sinun ajattelemisesikin riittää siihen tunteeseen.

Se on jotain suurta.

Jotain niin suurta, etten voi käsittää sitä.

Erikoisinta tässä on se, että tiedän sinun tuntevan samoin.

Siihen ei tarvita sanoja tai kosketuksia.

Sen vain tuntee syvällä sydämessään.

Tunne on niin suuri ja voimakas,

että sitä on vaikea käsittää.

En taida tietää yhtäkään ihmistä,

joka ymmärtää sitä aivan täysin..

se tosin taitaa olla vain hyvä asia.

Sitä ei ihmismielen edes kuulu käsittää.

Se on jotain, mitä ihmisaivoilla ei voi ymmärtää,

sillä se on niin suurta. Suurta ja upeaa.

Ilman tuota tunnetta,

ei koko elämässä olisi mitään järkeä.

Välillä tuntuu, että maailmassa on pelkkää pahuutta,

vihaa ja katkeruutta, mutta ei se niin ole.

On olemassa myös tämä tunne.

Maailman hienoin tunne.

Rakkaus.

-Näänä

weheartit.com

Kastehelmen näköiset kyyneleet valuvat poskipäitäni alas.
Suuret silmäni ovat kosteat ja punaiset kaikesta siitä itkemisestä.
Unileluapinani, jota vasten olen itkenyt viimeiset kaksi tuntia,
on mustana silmämeikeistäni.

On hyvin aikainen kesäaamu.
Heräsin omaan huutooni.
Huusin kauhusta.
Huusin pelosta.
Huusin inhosta.

Näin juuri unta.
Painajaista.
SITÄ painajaista.

weheartit.com

Mietin tätä kaikkea.
Mietin miettimästä päästyänikin.
Tulen siihen tulokseen,
että minun ei kuulu olla onnellinen.

Haluaisin nyt vain nukkua,
mutta se ei onnistu.
Istun vain hipihiljaa sänkyni laidalla.
Käki kukkuu jossakin kaukana,
muuten on hiljaista.
Tuulikin on tyyntynyt.
Ehkä sekin on ymmärtänyt,
että nyt on kyse vakavista asioista.

Orava kipittää kasteisella nurmella,
vailla huolta huomisesta.
Voisipa sitä itsekin olla yhtä vapaa,
ja huoleton.

Aurinko alkaa nousta puiden takaa.
Olen nukkunut yöllä reilun tunnin.
Pitäisi nousta ylös ja lähteä töihin.
Pitäisi sitä ja pitäisi tätä.
En jaksaisi, mutta pakko.

Tätä toistuu taas uudestaan ja uudestaan monta viikkoa,
enkä voi estää sitä.
Vihaan tätä.
Tahtoisin olla onnellinen,
mutta muistoni eivät jätä minua rauhaan.

weheartit.com

- Näänä

Kävelen kesäisenä iltana laitakaupungilla, kohti kotia.
Tätä rakastan; lämmin kesäilta, ei hyttysiä, on hiljaista.
Ei ole kiire minnekään ja ennen kaikkea: voi kävellä avojaloin lämpimällä asvaltilla.

Päälläni oleva värikäs kesämekko liehuu liikkuessani verkkaiseen tahtiin.
Taivas on marjapuuronvärinen, auringon juuri painuessa horisonttiin.
Olen menossa kotiin, mutta päätän tehdä mutkan ja mennä hetkeksi istumaan jokirantaan.

Valitsen rannasta kohdan, jossa istun usein.
Päätän vilvoittaa itseäni ja uittaa jalkojani lämpöisessä vedessä.
Annan kesätuulen hyväillä kasvojani.
Käyn makaamaan jalkojeni lilluessa yhä joessa.
Uppoan ajatuksiini.

weheartit.com

Huomaan ajan kuluneen; on jo hämärää.
Nousen istumaan ja nostan jalkani ihanasta jokivedestä.
Nousen lähteäkseni, kunnes kuulen jonkin läiskähtävän veden pintaan.
Kaunein joutsen, jonka olen koskaan nähnyt laskeutui aivan viereeni.
Katselen sitä hetken. Huumannun sen kauniista ulkomuodosta.

Sitten päätän lähteä kävelemään kotiinpäin.

Nyt kaikki on hyvin.
Olen aidosti onnellinen.
Vihdoin kaikki on hyvin.

<3: llä Näänä

Vastavalmistunut, onnellinen kokki !

Tässä sitä nyt ollaan,
kokin paperit taskussa.

weheartit.com

Kolmeen ammattikouluvuoteen mahtui paljon hetkiä.
Etupäässä niitä hyviä, naurua ja hulluttelua,
mutta myös niitä huonoja, surullisia ja itkuisia.

Tästä kaikesta selvittiin kuitenkin, yhdessä.
Sain elämääni niin paljon ammattikoulusta;
Maailman parhaita ystäviä, kavereita ja yhden maailman parhaan äidinkielenopettajan <3.
Näiden parhaustyttöjen kanssa tullaan kulkemaan vielä paljon hyviä reissuja!

Vaikka etupäässä onkin voittajafiilis sen kaiken aherruksen jälkeen,
tulee minun silti ikävä sitä amisaikojen asioiden ns. helppoutta. Tai siis,
tähän asti on aina syksyllä ollut paikka, jonne mennä opiskelemaan.
Nyt sitä ei enää ole, vaan pitäisi astua työelämään.
Minä olen valmis ottamaan tulevat haasteet vastaan,
sillä tiedän, etten ole yksin.
Minulla on tukenani äiti, iskä ja sisko.
Minulla on tukenani maailman parhaat ystävät,
joiden kanssa pidämme yhtä, aina.
Lisäksi minulla on tukenani maailman ihanin poikaystävä.

Aion kuitenkin työnteon lisäksi muistaa elää,
sillä nuoruuteni on tässä ja nyt.
Aion nauttia tulevasta kesästä täysin siemauksin,
ja hienoja suunnitelmia onkin jo kesäksi.

weheartit.com

Ammattikoulusta jäi myös paljon muistoja.
Totta kai opiskeluakin, mutta se kaikki muu jäi elämään paljon vahvempana muistoihin.
Kaikki ne hulluttelut, typerät päähänpistot.. ilman niitä ei olisi mitä muistella vanhempana.
En tahdo, että joudun keinutuolissa vanhana miettimään, että " Olisi pitänyt silloin nuorena mennä, tehdä ja kokeilla".
Vaikka koulussa useita kertoja suoraansanoen vitutti ja raskaasti,
niin en siltikään vaihtaisi yhtäkään koulupäivää pois.

Koulu loppui nyt, mutta elämä oikeastaan alkoi vasta nyt.
Olen onnellisempi kuin koskaan, ikinä.

Seuraavaksi muutama kuva minusta juhlapäivänä :).

IHANAA JA RAKKAUDENTÄYTEISTÄ KESÄÄ KAIKILLE! Muistakaa elää tässä ja nyt !

<3:llä Näänä

Auttakaas tyhmää

Elikkäs haluaisin poistaa pari blogia tuolta lukulistaltani,
koska yksinkertaisesti enää ei vaan kiinnosta ( + yhden blogin lukijana olen vahingossa)...

MITÄ MUN  PITÄÄ TEHDÄ ET SAAN NE POIS MUN LUKULISTALTA :(

kielikukkanen.fi

 - Blondi Näänä

BISONS SUOMENMESTARI 2013!

JÄLLEEN SYY OLLA YLPEÄ LOIMAALAINEN!!!



BIISONIT UUSIVAT SUOMENMESTARUUTENSA!!

LET'S GO BISONS!

kuva googlesta

ÄÄÄÄÄ OON NIIIIN HÄPIHÄPI!!!

kuva googlesta

PS. KORIS ON KUNINGASLAJI!

- NÄÄNÄ

R.I.P Pekka

"Emme nähneet kun silmäsi sulkeutui,
emme hyvästiä sanoa saaneet.
Ei täältä kauniimmin lähteä vois,
kuin hiljaa nukkua pois."

weheartit.com

"Hiljaa voimat uupui,
lähdön hetki läheni.
Väistyi vaiva, tuli rauha,
uni, kaunis, ikuinen."

weheartit.com

- Näänä

Tarinoita pöytälaatikosta osa 1

Kun näin sinut ensimmäisen kerran, hengitykseni salpautui.
Tunsin samanaikaisesti kylmyyttä, kuumuutta, iloa ja surua.
En tiennyt olisinko itkenyt vai nauranut.

Näytit niin jumalaisen hyvältä, että minun teki mieli repiä vaatteet yltäsi heti.
Maltoin kuitenkin mieleni, ja tyydyin katselemaan kauempaa.

weheartit.com

Seurasin sinua. Katsoin kaikki eleesi tarkkaan, imin kaiken sinusta itseeni. Jonnekin syvälle.
Kävelit hyvin vähäeleisesti; et heiluttanut käsiäsi paljon, et laahannut jalkojasi,
et tehnyt oikeastaan mitään ylimääräistä. Ääntäkään ei kuulunut, kun kuljit eteenpäin hiekkatietä.
Olit, kuin haluaisit olla huomaamaton. Kuten minä.
Lumouduin liikkumisestasi. Humalluin katselemisestasi.
Lähdin seuraamaan sinua. Kuljin perässäsi, hyvän matkan päässä sinusta.
Kuljit samoja reittejä, joita minäkin kuljen mielelläni,
kun tahdon ajatella.
Kuljit rautatien vieressä tovin matkaa, jatkoit puiston läpi ja päädyit rannalle.
Kuljit täsmälleen saman reitin, kuin minä kuljen usein.

Tästä kaikesta hullaantuneena tulin lähemmäs sinua.
Et huomannut minua. Minä kyllä tiedostin sinut,
erittäin hyvin.
Tuoksusi lamaannutti kaikki elintoimintoni.
Jos olisin kuollut sillä hetkellä,
olisin kuollut todella onnellisena.
En kuitenkaan kuollut.
Tunsin itseni elävämmäksi kuin ikinä.

Menit läheiseen kahvilaan.
En voinut uskoa tätä todeksi.
Kahvila on minun suosikkipaikkani,
oikeastaan olen kanta- asiakas.
Ilmeisesti sinäkin, sillä sisään mennessäsi huudahdit myyjälle:
" Se perinteinen!"
Äänesi kuulosti niin hyvältä, että olin kaatua lattialle.

Ajatukseni karkaavat täysin uomistaan:
"Olet täydellinen. Jumalainen. Haluan sinua, tässä ja nyt.
Voisin vaatia sinut makaamaan pöydälle ja ottaa sinut,
tässä, kaikkien nähden."
.
"Se perinteinen" oli näköjään korvapuusti ja cappuccino.
Taas yhteinen tekijä välillämme, sillä juuri nuo minäkin tilaan aina tässä kahvilassa.
En voinut uskoa tätä todeksi.

Hetken mielijohteesta kävelin tiskille ja sanoin ehkä jopa tarpeettoman kovaan ääneen:
" Samat kuin tuolle miehelle!" ja osoitin sinua ujosti.

Katseemme kohtasivat ehkä nanosekunnin ajan,
mutta se tuntui tunnilta, ehkä jopa päivältä.
Lopulta kuitenkin käänsit katseesi pois ja menit istumaan pöytään.
Saatuani puustini ja cappuccinoni, menin myös pöytään,
vähän matkan päähän sinusta, mutta säilytin näköyhteyden.

Pullakahvien ajan katselimme toisiamme. Hymyilimme toisillemme.
Huomioin kaikki piirteesi kasvoistasi, jokaisen ihanan pisaman ja luomen ( myös sen, joka on poskessasi)-
Hymykuopat. Kaiken. Sinulla on varmasti maailman seksikkäin hymy.

Lopulta se hetki, elämäni paras kymmenminuuttinen, oli ohi.
Lähdit sanomatta sanaakaan.
Kun olin itse saanut pullani syötyä ja kahvini juotua,
lähdin ulos.
Katselin näkyisikö sinua, mutta ei näkynyt.
Lähdin kotiin, osin pettyneenä,
mutta silti onnellisena.

Tapahtumasta on kolme vuotta,
enkä ole nähnyt sinua kertaakaan kahvilasta lähtösi jälkeen.
Silti muistan edelleen sinut,
täydellisesti.
Muistan jokaisen eleesi, äänesi.
Voin edelleen tuntea sen mielihyvän jota koin,
kun vain katselin sinua.
Tunnen tuoksusi nenässäni,
kuulen äänesi korvissani.
Näen kasvosi kun suljen silmäni.
Kuljen reittejä, joita kuljin silloin perässäsi,
toivoen näkeväni sinut.
Ajattelen sinua ja hymyäsi joka ilta nukkumaan mennessäni,
ja joka aamu herätessäni.
Elättelen toivetta, että tapaisin sinut vielä, edes kerran.

weheartit.com

- Näänä

Opinnäytetyö

Satuin tänään vilkaisemaan Wilma.fi- sivustoa. Ihan vain uteliaisuuttani, että onko siellä nyt kaikista suoritetuista kursseista numero.Aiemmin ainoa joka puuttui, oli opinnäytetyön numero. Nyt sekin oli siellä.

Arvosteluasteikkohan ammattikouluissa on nykyään 1-3 ( ykkösellä pääsee siis vielä läpi). Jännitin numeroa kovasti, sillä olin todella panostanut opinnäytetyön tekemiseen. Yritin. Itkin, valitin ja ruikutin kavereille, etten jaksa enää riviäkään. He tsemppasivat, ja jatkoin.

Kun se lopulta tuli valmiiksi, olivat fiilikset aivan mahtavat.

Toivoin, että saisin kakkosen. Siihen olisin tyytyväinen.

KOLMONEN. Sain kolmosen. Ihan oikeasti. Nyt voin olla tyytyväinen, huokaista helpotuksesta. En turhaan jännittänyt, panikoinut ja stressannut. En turhaan valvonut öitäni. En tehnyt turhaan mitään.


- Näänä

weheartit.com

Mikrotytöt Sherwoodin iloisessa mikroturnauksessa Keravalla

Lauantai 4.5. kello 9.00. Siitä se alkoi, matka kohti Keravaa. Matkalle lähti mikrojen joukkueesta nuoremmat tytöt (-04 -syntyneet + 1 -05 -syntynyt), -03 -syntyneet tyttömme eivät turnaukseen mukaan lähteneet. Ilmoittauduimme siis -04-05 -syntyneiden sarjaan. Matkaan lähdettiin seitsemän tytön voimin. Mukana oli joukkueita Helsingin seudulta, joten emme heistä ketään olleet aiemmin kohdanneet. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua ja kaikki olivat innoissaan mukana.

Ajattelimme etukäteen aisaparini Lotan kanssa, että toisaalta on hyvä lähteä reissuun nuoremmalla porukalla, koska ensi kaudella ei niitä neljää vanhempaa (-03 -synt.) tyttöä ole tiimissä mukana, sillä hehän siirtyvät mini-ikäisiin. Nyt olisi tilaisuus näyttää pääkaupunkiseutulaisille, että Loimaalla osataan!

Sarjassamme oli lisäksemme kolme joukkuetta: Keravan Kori-80, Pasilan Visan Hello Kittyt (PakVi), sekä Vantaan Pussihukat (PuHu). Peliaika oli juoksevaa (paitsi 2 viim. minuuttia), peliaika 2 x 15 min ja käytettävissä 1 aikalisä/erä.

Ensimmäinen pelimme oli kello 12 ja vastaan saimme PakVi:n. Peli oli paikoittain jopa erinomaista. Luultavasti johtuen siitä, että viimeisimmästä pelistämme on aikaa ja ehkä tyttöjen pienoisesta epävarmuudesta, kun mukana ei ollut vanhempia tyttöjä, joiden harteilla on pelikentillä sarjapeleissä ollut paljon vastuuta, ottelu kääntyi tasaisen taistelun jälkeen tappioksemme 18-24. Tästä pelistä on pakko nostaa yksi tyttö esille. Eerika. Mahtavaa puolustusta, ilmiömäisiä syöttöjä korin alla ja upeita heittoja, jotka upposivat komealla prosentilla. Eerika on läpi kauden ollut eniten esillä juurikin tiukoissa peleissä. Silloin hänen voitontahtonsa nousee esille todella upealla tavalla, ja erityisesti puolustaminen nousee aivan uudelle tasolle.

No mehän emme tietenkään tappiosta masentuneet. Leuka pystyyn ja kohti uusia haasteita. Seuraava pelimme alkoi jo kello 13, joten emme juuri tehneet muuta, kuin juttelimme sekä edellisestä että tulevasta pelistä.

Vastaan asettui PuHu. Tässä pelissä tapahtui jotakin. Meidän tytöt ottivat ohjat käsiinsä jo heti alusta. Sitä upeiden syöttöjen määrää! Tässä pelissä esille on aivan pakko nostaa tyttö, joka ei sarjapeleissä tehnyt montaakaan koria, mutta tässä ottelussa liki 20. Pikka. Joukkueemme nuorin, joukkueemme pienin ja pippurisin. En tiedä ketään, joka menisi jokaiseen kiistapalloon yhtä lujalla tahdolla, yhtä kovalla halulla saada pallo ja tehdä kori. Myös muut tytöt pelasivat mahtavaa peliä. Meidän valmentajien tehtäväksi jäi lähinnä kannustaminen ja tyttöjen peluuttaminen, sillä peli oli mainiota ilman suurempia ohjeitakin.

Kolmas pelimme alkoi kello 15. Vastustajaksi Kori-80. Tiesimme, että he olivat voittaneet kaikki pelinsä, mutta emme antaneet sen lannistaa. Tiesimme myös, että joukkueessa pelaa yksi yli-ikäinen (-03 synt.). Emme antaneet senkään häiritä iloista turnaustunnelmaa. Alussa vääntö oli tasaista. Sitten tapahtui jotain ja Kori-80 sai otettua kaulaa meihin. Toisen erän loppupuolella me teimme useita koreja ja hävisimme loppujen lopuksi vain 14 pistettä (30- 16). En voi missään nimessä sanoa, että peli olisi ollut huonoa. Päinvastoin. Jos vastustajien joukkueessa ei olisi ollut sitä yli-ikäistä todella pitkää tyttöä, lopputulos olisi voinut olla jotain aivan muuta. Tässä pelissä tsempparipalkinnon sai Sara. Hän on tyttö, joka on aina iloinen. Tyttö, joka yrittää aina parhaansa ja jolla on älyttömän nopeat jalat. Puolustajana aivan omaa luokkaansa. Häviö ei masentanut meitä, koska tyttöjen peli oli aivan upeaa katseltavaa. Sitten vain kohti pronssiottelua.

Pronssiottelu alkoi jo kello 16, joten tähän väliin ei paljon aikaa jäänyt. Väsymys alkoi painaa peliä ennen, totta kai, olihan meillä vain kaksi vaihtopelaajaa. Kun peli alkoi, ei näkynyt väsymyksestä tietoakaan.
Vastaan asettui taas PuHu. Tytöt muistivat tietysti edellisen voittomme ja voitontahto oli kova. Kaikki halusivat mitalin kaulaansa, myös me valmentajat! Peli oli, jos mahdollista, oli vieläkin hienompaa katsottavaa, kuin edeltävä peli PuHu:a vastaan. Parhaat tunteet, ja pakko myöntää, onnenkyyneleet vierivät silmistäni, kun tyttö, joka ei ole yhdessäkään sarjapelissä tehnyt koreja, teki korin tässä ottelussa. Amanda. Sillä hetkellä, kun hänen heittonsa upposi, koin yhden tähänastisella valmentajaurallani hienoimmista tunteista. Ja onnentunteen koki myös Amanda. Se iloinen virnistys ujon tytön kasvoilla. Se on paras palkka valmentamisesta, kun valmennettavat kokevat onnistumisen tunteita. Silloin tuntee itsekin onnistuneensa. Voitimme ottelun 62-14.

weheartit.com

Tsempparipalkinnon pronssiottelusta vei Jannika. Tyttö, joka on koko kevätkauden ajan ollut tasainen onnistuja. Hän pelasi myös tässä turnauksessa kaikki pelinsä hienosti. Hän on todellinen tiimityöskentelijä, oikea joukkuepelaaja. Sellainen, joka syöttää palloa eteenpäin, ja antaa heille sen ilon tehdä kori. Toki heittää itsekin, jos on paikka. Tällaisia tyttöjä tarvitaan joukkueessa, jotta peli pyörii.

Muutkin tytöt pelasivat todella hienoa peliä. Julia, jonka kehittyminen on ollut huikeaa. Syksyllä, kun kausi alkoi, hän tulee harjoituksiin ja kysyy: ”Miten tätä koripalloa oikein pelataan?” Nyt ei ole epäselvää, etteikö hän tietäisi, miten sitä pelataan. Julia on oikea taistelija. Sellainen, joka tahtoo aina voittaa. Hän tahkoaa asioita niin kauan, että osaa ne.

Myös Emma, pelasi hienoa peliä. Koreja syntyi ja Emman ehdoton vahvuus on upeat syötöt. Hän on usein se tyttö, joka antaa pallon päädystä tai sivusta. Nyt, kun maan kautta syötötkin ovat löytyneet, on hienoa katsella, kuinka hän onnistuu antamaan upean syötön kerta toisensa jälkeen.

weheartit.com

Turnauksesta lähdettiin Loimaalle siis pronssimitalit kaulassa ja hymy huulilla. Valmentajana ei voi muuta, kuin olla ylpeä. Jokainen tyttö teki turnauksen aikana yhden tai useamman korin. Nähtiin hienoja yksilösuorituksia, mutta ennen kaikkea mainiota joukkuepeliä. Koettiin tappioita, mutta niiden ei annettu surettaa, sillä ne kuuluvat elämään. Koettiin voittoja ja hienoja fiiliksiä koko korillinen.

- Näänä

Se on tässä nyt..

Onni.

Onnellinen elämä.

Miksi sen pitäisi olla tuolla jossakin,
kun se voi olla tässä ja nyt.

Minulla on nyt kaikki,
mitä tarvitsen;

Muutama hassu viikko ja olen valmis kokki.

Kesäloma edessä, ja kaikki sen tuoma ihanuus:
pitkät, unettomat yöt kavereiden kanssa,
juhlimiset, kaikki.
(+ minulla on kesätyöpaikka!!)

weheartit.com

Maailman parhaat ystävät,
ja meitä ei erota kukaan/mikään! <3 IKINÄ

weheartit.com

Lisäksi uusi rakkaus.
Olen löytänyt rinnalleni ihmisen, jota rakastan.

Ihmisen, jonka kanssa haluan jakaa kaiken.
<3

weheartit.com

Nyt todistin, että särkynyt sydän on entistä vahvempi,
sitten joskus, ja se joskus on juuri nyt.

Tällä hetkellä on kaikki hyvin,
ja toivon, että tällä kertaa onni kestää.


- Näänä

Paha maailma

Entä, jos ei vain uskalla olla oma itsensä?

Voiko ihmisen tuomita, jos sitä pelottaa?

Miksi välillä on niin vaikeaa avata suunsa,
vaikka olisi niin paljon sanottavaa?

Minkä vuoksi itsensä puolustaminen, sanallisesti,
on välillä niin jumalattoman vaikeaa?

weheartit.com

Tehdäänkö niin,

että annetaan kaikille mahdollisuus olla oma itsensä?

Mutta vaikka, kuinka toivoisin ja yrittäisin,

niin se ei silti toimisi,

sillä maailmassa eivät kaikki ajattele kuitenkaan samalla tavalla.

Surullista, mutta totta.

weheartit.com

weheartit.com

Minulle ei jää muita mahdollisuuksia,

kuin olla ja toivoa.

Ehkä joskus jossain kaikki on vielä hyvin.

Ehkä.

weheartit.com

EHKÄ.



- Näänä

Pikainen postaus

Jossa näytän, että elossa ollaan :)

Tosiaan, jotenkin inspiraatio on puuttunut täysin,
enkä ole viitsinyt tikusta ottaa asiaa.

Tänään kävin ottamassa tragus- lävistyksen itselleni!

Tässä kuvaa :

Kirjoittelen lisää itsestäni, kun on enemmän asiaa :)

<3 - Näänä 

Blogihiljaisuudestani...

.. olen pahoillani siitä, etten ole toviin kirjoittanut.

Minulla on ollut niin kiire, että hyvä kun ehtii kotona käydä edes kääntymässä.
Nytkään en pidempää postausta tee.
Todennäköisesti ensi viikon aikana.
Toivottavasti jaksatte olla kärsivällisiä :)

- Näänä

Heikkous

Kuulin eilen kahden nuoren naisen keskustelun sattumalta.

" No mutta eihän ihmisten sovi olla heikkoja?"

" Joo ei todellakaan, itkeminen julkisesti on NIIN noloa!"

Keskustelu hämmensi minua ja sai minut miettimään.

Tunteensa pitää pystyä näyttämään,

ja saa olla heikko, totta kai. 

Samalla tavalla, kuin saa nauraa tai raivostua,

saa myös olla heikko. 

Toki suurin osa ns. " heikoista " ihmisistä ei oikeasti ole heikkoja.

He vain näyttävät tunteensa, uskaltavat itkeä jos itkettää.

Tämä jos mikä kertoo vahvuudesta, uskalluksesta olla oma itsensä.

Useimmiten nämä " heikot " ihmiset ovat kokeneet kovia,

saaneet lokaa niskaansa paljon,

mutta jaksaneet nousta ylös, yrittää vielä kerran.

weheartit.com

Oikeasti siis voittajia ovat häviäjät,

jotka ovat päättäneet yrittää vielä kerran.

weheartit.com

Tässä siis vastaus kysymykseen,

vaikka eihän sitä minulta kysytty.

weheartit.com

- Kevättä odotteleva Näänä

Jotain yritin lauleskella...

Päätin vihdoin rohkaista mieleni,
ja julkaista omaa lauluani.

En todellakaan ole mikään hyvä laulaja,
enkä musiikin teoriasta ymmärrä enempää kuin sika tuulimyllystä ( ja voin kertoa, että se ei ole paljon se),
laulan omaksi ilokseni ja muiden harmiksi karaokea kuppiloissa tms. silloin tällöin,
kotona laulan jatkuvasti jotakin ( anteeksi äiti ja iskä :D ).

Mutta kertokaa ihmeessä mielipiteitä, ja anteeksi jo valmiiksi ..

Irina- Vastaukset

- Pahoitteleva Näänä

Painajaiset

Näen niitä taas.
Ne ovat samasta aiheesta, kuin ennenkin,
mutta elävämpiä ja pelottavampia kuin ikinä.
Sitten herään omaan itkuuni. Hikisenä. Pahoinvoivana.
Pelokkaana.

weheartit.com

"Vain tuska meidät herättää

 selvästi hetken näkemään

Värit lyö mielen ikkunaan

ja tunteet pikakelataan"

Apulanta- Viivakoodit

weheartit.com

Miksi en vain saa unohtaa,
ja jatkaa elämääni?

Miksi en saa olla onnellinen?

weheartit.com

- Pelokas Näänä