 |
| weheartit.com |
Lauantaina se alkoi. Lähtö Loimaalta kello 8. Tytöt olivat jännityksestä miltei mykkiä.
Ensimmäisen pelin voitimme melko reilusti, ja tytöt melkein ratkesivat ilosta. Toinen peli päättyi tiukan taistelun jälkeen valitettavasti turkulaisten eduksi, mutta vain kahdella pisteellä. Tämä lannisti hetkeksi melkein kaikki, jopa minut valitettavasti. Se oli pieni hetki kun olimme hiljaa, melkein itkun partaalla. Kaikki oli heille kuitenkin niin uutta, jännittävää ja hauskaa, ettei sitä häviötä kauaa murehdittu. Kohti viimeistä peliä ja valitettavasti reilumpaa tappiota. Peli oli silti ehkä heidän historiansa paras. Parhaimmistoa ainakin, ehdottomasti. Hymy valmentajan kasvoilla oli leveä. Olin ylpeä valmennettavista.
 |
| weheartit.com |
Sunnuntaina heräsin erittäin kuumeisena. Burana c:tä ääntä kohti ja menoksi.
Voitimme ensimmäisen pelin melko reilusti ja siitä se riemu vain jatkui.
Toisenkin pelin voitimme. Tämä voitto Forssan Alusta tuntui ehkä makeimmalta, ainakin minun mielestäni. ;)
Olimme viidensiä kahdeksasta joukkueesta. Tyttöjen ensimmäinen tällainen turnaus.
Eihän valmentajana voi olla muuta kuin ylpeä. Näinä hetkinä sitä ymmärtää todella,
miksi haluaa valmentaa. Se riemu lapsissa, se hetki kun he oivaltavat uutta ja se kun vihdoin oppii jonkin asian, jota ollaan tahkottu päähän kauan.
 |
| weheartit.com |
Tähän viikonloppuun mahtui voittoja ja tappioita. Hikeä ja naurua. Kyyneleitäkin. Ne kaikki ovat osa elämää. Yksi hienoimmista retkistä valmentajan"urallani" oli tämä viikonloppu.
Nyt on pakko sanoa, että tämän viikonlopun aikana joukkueesta tuli oikeasti joukkue.
Te tytöt olette aivan mahtavia !
Väsynyt, mutta onnellinen ja valitettasti kuumeinen Näänä kuittaa ja kiittää !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti