Auttakaas tyhmää

Elikkäs haluaisin poistaa pari blogia tuolta lukulistaltani,
koska yksinkertaisesti enää ei vaan kiinnosta ( + yhden blogin lukijana olen vahingossa)...

MITÄ MUN  PITÄÄ TEHDÄ ET SAAN NE POIS MUN LUKULISTALTA :(

kielikukkanen.fi

 - Blondi Näänä

BISONS SUOMENMESTARI 2013!

JÄLLEEN SYY OLLA YLPEÄ LOIMAALAINEN!!!



BIISONIT UUSIVAT SUOMENMESTARUUTENSA!!

LET'S GO BISONS!

kuva googlesta

ÄÄÄÄÄ OON NIIIIN HÄPIHÄPI!!!

kuva googlesta

PS. KORIS ON KUNINGASLAJI!

- NÄÄNÄ

R.I.P Pekka

"Emme nähneet kun silmäsi sulkeutui,
emme hyvästiä sanoa saaneet.
Ei täältä kauniimmin lähteä vois,
kuin hiljaa nukkua pois."

weheartit.com

"Hiljaa voimat uupui,
lähdön hetki läheni.
Väistyi vaiva, tuli rauha,
uni, kaunis, ikuinen."

weheartit.com

- Näänä

Tarinoita pöytälaatikosta osa 1

Kun näin sinut ensimmäisen kerran, hengitykseni salpautui.
Tunsin samanaikaisesti kylmyyttä, kuumuutta, iloa ja surua.
En tiennyt olisinko itkenyt vai nauranut.

Näytit niin jumalaisen hyvältä, että minun teki mieli repiä vaatteet yltäsi heti.
Maltoin kuitenkin mieleni, ja tyydyin katselemaan kauempaa.

weheartit.com

Seurasin sinua. Katsoin kaikki eleesi tarkkaan, imin kaiken sinusta itseeni. Jonnekin syvälle.
Kävelit hyvin vähäeleisesti; et heiluttanut käsiäsi paljon, et laahannut jalkojasi,
et tehnyt oikeastaan mitään ylimääräistä. Ääntäkään ei kuulunut, kun kuljit eteenpäin hiekkatietä.
Olit, kuin haluaisit olla huomaamaton. Kuten minä.
Lumouduin liikkumisestasi. Humalluin katselemisestasi.
Lähdin seuraamaan sinua. Kuljin perässäsi, hyvän matkan päässä sinusta.
Kuljit samoja reittejä, joita minäkin kuljen mielelläni,
kun tahdon ajatella.
Kuljit rautatien vieressä tovin matkaa, jatkoit puiston läpi ja päädyit rannalle.
Kuljit täsmälleen saman reitin, kuin minä kuljen usein.

Tästä kaikesta hullaantuneena tulin lähemmäs sinua.
Et huomannut minua. Minä kyllä tiedostin sinut,
erittäin hyvin.
Tuoksusi lamaannutti kaikki elintoimintoni.
Jos olisin kuollut sillä hetkellä,
olisin kuollut todella onnellisena.
En kuitenkaan kuollut.
Tunsin itseni elävämmäksi kuin ikinä.

Menit läheiseen kahvilaan.
En voinut uskoa tätä todeksi.
Kahvila on minun suosikkipaikkani,
oikeastaan olen kanta- asiakas.
Ilmeisesti sinäkin, sillä sisään mennessäsi huudahdit myyjälle:
" Se perinteinen!"
Äänesi kuulosti niin hyvältä, että olin kaatua lattialle.

Ajatukseni karkaavat täysin uomistaan:
"Olet täydellinen. Jumalainen. Haluan sinua, tässä ja nyt.
Voisin vaatia sinut makaamaan pöydälle ja ottaa sinut,
tässä, kaikkien nähden."
.
"Se perinteinen" oli näköjään korvapuusti ja cappuccino.
Taas yhteinen tekijä välillämme, sillä juuri nuo minäkin tilaan aina tässä kahvilassa.
En voinut uskoa tätä todeksi.

Hetken mielijohteesta kävelin tiskille ja sanoin ehkä jopa tarpeettoman kovaan ääneen:
" Samat kuin tuolle miehelle!" ja osoitin sinua ujosti.

Katseemme kohtasivat ehkä nanosekunnin ajan,
mutta se tuntui tunnilta, ehkä jopa päivältä.
Lopulta kuitenkin käänsit katseesi pois ja menit istumaan pöytään.
Saatuani puustini ja cappuccinoni, menin myös pöytään,
vähän matkan päähän sinusta, mutta säilytin näköyhteyden.

Pullakahvien ajan katselimme toisiamme. Hymyilimme toisillemme.
Huomioin kaikki piirteesi kasvoistasi, jokaisen ihanan pisaman ja luomen ( myös sen, joka on poskessasi)-
Hymykuopat. Kaiken. Sinulla on varmasti maailman seksikkäin hymy.

Lopulta se hetki, elämäni paras kymmenminuuttinen, oli ohi.
Lähdit sanomatta sanaakaan.
Kun olin itse saanut pullani syötyä ja kahvini juotua,
lähdin ulos.
Katselin näkyisikö sinua, mutta ei näkynyt.
Lähdin kotiin, osin pettyneenä,
mutta silti onnellisena.

Tapahtumasta on kolme vuotta,
enkä ole nähnyt sinua kertaakaan kahvilasta lähtösi jälkeen.
Silti muistan edelleen sinut,
täydellisesti.
Muistan jokaisen eleesi, äänesi.
Voin edelleen tuntea sen mielihyvän jota koin,
kun vain katselin sinua.
Tunnen tuoksusi nenässäni,
kuulen äänesi korvissani.
Näen kasvosi kun suljen silmäni.
Kuljen reittejä, joita kuljin silloin perässäsi,
toivoen näkeväni sinut.
Ajattelen sinua ja hymyäsi joka ilta nukkumaan mennessäni,
ja joka aamu herätessäni.
Elättelen toivetta, että tapaisin sinut vielä, edes kerran.

weheartit.com

- Näänä

Opinnäytetyö

Satuin tänään vilkaisemaan Wilma.fi- sivustoa. Ihan vain uteliaisuuttani, että onko siellä nyt kaikista suoritetuista kursseista numero.Aiemmin ainoa joka puuttui, oli opinnäytetyön numero. Nyt sekin oli siellä.

Arvosteluasteikkohan ammattikouluissa on nykyään 1-3 ( ykkösellä pääsee siis vielä läpi). Jännitin numeroa kovasti, sillä olin todella panostanut opinnäytetyön tekemiseen. Yritin. Itkin, valitin ja ruikutin kavereille, etten jaksa enää riviäkään. He tsemppasivat, ja jatkoin.

Kun se lopulta tuli valmiiksi, olivat fiilikset aivan mahtavat.

Toivoin, että saisin kakkosen. Siihen olisin tyytyväinen.

KOLMONEN. Sain kolmosen. Ihan oikeasti. Nyt voin olla tyytyväinen, huokaista helpotuksesta. En turhaan jännittänyt, panikoinut ja stressannut. En turhaan valvonut öitäni. En tehnyt turhaan mitään.


- Näänä

weheartit.com

Mikrotytöt Sherwoodin iloisessa mikroturnauksessa Keravalla

Lauantai 4.5. kello 9.00. Siitä se alkoi, matka kohti Keravaa. Matkalle lähti mikrojen joukkueesta nuoremmat tytöt (-04 -syntyneet + 1 -05 -syntynyt), -03 -syntyneet tyttömme eivät turnaukseen mukaan lähteneet. Ilmoittauduimme siis -04-05 -syntyneiden sarjaan. Matkaan lähdettiin seitsemän tytön voimin. Mukana oli joukkueita Helsingin seudulta, joten emme heistä ketään olleet aiemmin kohdanneet. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua ja kaikki olivat innoissaan mukana.

Ajattelimme etukäteen aisaparini Lotan kanssa, että toisaalta on hyvä lähteä reissuun nuoremmalla porukalla, koska ensi kaudella ei niitä neljää vanhempaa (-03 -synt.) tyttöä ole tiimissä mukana, sillä hehän siirtyvät mini-ikäisiin. Nyt olisi tilaisuus näyttää pääkaupunkiseutulaisille, että Loimaalla osataan!

Sarjassamme oli lisäksemme kolme joukkuetta: Keravan Kori-80, Pasilan Visan Hello Kittyt (PakVi), sekä Vantaan Pussihukat (PuHu). Peliaika oli juoksevaa (paitsi 2 viim. minuuttia), peliaika 2 x 15 min ja käytettävissä 1 aikalisä/erä.

Ensimmäinen pelimme oli kello 12 ja vastaan saimme PakVi:n. Peli oli paikoittain jopa erinomaista. Luultavasti johtuen siitä, että viimeisimmästä pelistämme on aikaa ja ehkä tyttöjen pienoisesta epävarmuudesta, kun mukana ei ollut vanhempia tyttöjä, joiden harteilla on pelikentillä sarjapeleissä ollut paljon vastuuta, ottelu kääntyi tasaisen taistelun jälkeen tappioksemme 18-24. Tästä pelistä on pakko nostaa yksi tyttö esille. Eerika. Mahtavaa puolustusta, ilmiömäisiä syöttöjä korin alla ja upeita heittoja, jotka upposivat komealla prosentilla. Eerika on läpi kauden ollut eniten esillä juurikin tiukoissa peleissä. Silloin hänen voitontahtonsa nousee esille todella upealla tavalla, ja erityisesti puolustaminen nousee aivan uudelle tasolle.

No mehän emme tietenkään tappiosta masentuneet. Leuka pystyyn ja kohti uusia haasteita. Seuraava pelimme alkoi jo kello 13, joten emme juuri tehneet muuta, kuin juttelimme sekä edellisestä että tulevasta pelistä.

Vastaan asettui PuHu. Tässä pelissä tapahtui jotakin. Meidän tytöt ottivat ohjat käsiinsä jo heti alusta. Sitä upeiden syöttöjen määrää! Tässä pelissä esille on aivan pakko nostaa tyttö, joka ei sarjapeleissä tehnyt montaakaan koria, mutta tässä ottelussa liki 20. Pikka. Joukkueemme nuorin, joukkueemme pienin ja pippurisin. En tiedä ketään, joka menisi jokaiseen kiistapalloon yhtä lujalla tahdolla, yhtä kovalla halulla saada pallo ja tehdä kori. Myös muut tytöt pelasivat mahtavaa peliä. Meidän valmentajien tehtäväksi jäi lähinnä kannustaminen ja tyttöjen peluuttaminen, sillä peli oli mainiota ilman suurempia ohjeitakin.

Kolmas pelimme alkoi kello 15. Vastustajaksi Kori-80. Tiesimme, että he olivat voittaneet kaikki pelinsä, mutta emme antaneet sen lannistaa. Tiesimme myös, että joukkueessa pelaa yksi yli-ikäinen (-03 synt.). Emme antaneet senkään häiritä iloista turnaustunnelmaa. Alussa vääntö oli tasaista. Sitten tapahtui jotain ja Kori-80 sai otettua kaulaa meihin. Toisen erän loppupuolella me teimme useita koreja ja hävisimme loppujen lopuksi vain 14 pistettä (30- 16). En voi missään nimessä sanoa, että peli olisi ollut huonoa. Päinvastoin. Jos vastustajien joukkueessa ei olisi ollut sitä yli-ikäistä todella pitkää tyttöä, lopputulos olisi voinut olla jotain aivan muuta. Tässä pelissä tsempparipalkinnon sai Sara. Hän on tyttö, joka on aina iloinen. Tyttö, joka yrittää aina parhaansa ja jolla on älyttömän nopeat jalat. Puolustajana aivan omaa luokkaansa. Häviö ei masentanut meitä, koska tyttöjen peli oli aivan upeaa katseltavaa. Sitten vain kohti pronssiottelua.

Pronssiottelu alkoi jo kello 16, joten tähän väliin ei paljon aikaa jäänyt. Väsymys alkoi painaa peliä ennen, totta kai, olihan meillä vain kaksi vaihtopelaajaa. Kun peli alkoi, ei näkynyt väsymyksestä tietoakaan.
Vastaan asettui taas PuHu. Tytöt muistivat tietysti edellisen voittomme ja voitontahto oli kova. Kaikki halusivat mitalin kaulaansa, myös me valmentajat! Peli oli, jos mahdollista, oli vieläkin hienompaa katsottavaa, kuin edeltävä peli PuHu:a vastaan. Parhaat tunteet, ja pakko myöntää, onnenkyyneleet vierivät silmistäni, kun tyttö, joka ei ole yhdessäkään sarjapelissä tehnyt koreja, teki korin tässä ottelussa. Amanda. Sillä hetkellä, kun hänen heittonsa upposi, koin yhden tähänastisella valmentajaurallani hienoimmista tunteista. Ja onnentunteen koki myös Amanda. Se iloinen virnistys ujon tytön kasvoilla. Se on paras palkka valmentamisesta, kun valmennettavat kokevat onnistumisen tunteita. Silloin tuntee itsekin onnistuneensa. Voitimme ottelun 62-14.

weheartit.com

Tsempparipalkinnon pronssiottelusta vei Jannika. Tyttö, joka on koko kevätkauden ajan ollut tasainen onnistuja. Hän pelasi myös tässä turnauksessa kaikki pelinsä hienosti. Hän on todellinen tiimityöskentelijä, oikea joukkuepelaaja. Sellainen, joka syöttää palloa eteenpäin, ja antaa heille sen ilon tehdä kori. Toki heittää itsekin, jos on paikka. Tällaisia tyttöjä tarvitaan joukkueessa, jotta peli pyörii.

Muutkin tytöt pelasivat todella hienoa peliä. Julia, jonka kehittyminen on ollut huikeaa. Syksyllä, kun kausi alkoi, hän tulee harjoituksiin ja kysyy: ”Miten tätä koripalloa oikein pelataan?” Nyt ei ole epäselvää, etteikö hän tietäisi, miten sitä pelataan. Julia on oikea taistelija. Sellainen, joka tahtoo aina voittaa. Hän tahkoaa asioita niin kauan, että osaa ne.

Myös Emma, pelasi hienoa peliä. Koreja syntyi ja Emman ehdoton vahvuus on upeat syötöt. Hän on usein se tyttö, joka antaa pallon päädystä tai sivusta. Nyt, kun maan kautta syötötkin ovat löytyneet, on hienoa katsella, kuinka hän onnistuu antamaan upean syötön kerta toisensa jälkeen.

weheartit.com

Turnauksesta lähdettiin Loimaalle siis pronssimitalit kaulassa ja hymy huulilla. Valmentajana ei voi muuta, kuin olla ylpeä. Jokainen tyttö teki turnauksen aikana yhden tai useamman korin. Nähtiin hienoja yksilösuorituksia, mutta ennen kaikkea mainiota joukkuepeliä. Koettiin tappioita, mutta niiden ei annettu surettaa, sillä ne kuuluvat elämään. Koettiin voittoja ja hienoja fiiliksiä koko korillinen.

- Näänä

Se on tässä nyt..

Onni.

Onnellinen elämä.

Miksi sen pitäisi olla tuolla jossakin,
kun se voi olla tässä ja nyt.

Minulla on nyt kaikki,
mitä tarvitsen;

Muutama hassu viikko ja olen valmis kokki.

Kesäloma edessä, ja kaikki sen tuoma ihanuus:
pitkät, unettomat yöt kavereiden kanssa,
juhlimiset, kaikki.
(+ minulla on kesätyöpaikka!!)

weheartit.com

Maailman parhaat ystävät,
ja meitä ei erota kukaan/mikään! <3 IKINÄ

weheartit.com

Lisäksi uusi rakkaus.
Olen löytänyt rinnalleni ihmisen, jota rakastan.

Ihmisen, jonka kanssa haluan jakaa kaiken.
<3

weheartit.com

Nyt todistin, että särkynyt sydän on entistä vahvempi,
sitten joskus, ja se joskus on juuri nyt.

Tällä hetkellä on kaikki hyvin,
ja toivon, että tällä kertaa onni kestää.


- Näänä