sunnuntai 3. toukokuuta 2015
maanantai 13. huhtikuuta 2015
sunnuntai 22. maaliskuuta 2015
rakkaussunnuntai
Sunnuntaiaamu 22.3.2015.
Vapaapäivä.
Herään omia aikojani vierestäsi.
Kissa kehrää iloisesti jalkopäässä.
Käännän kylkeä.
Otat minut tiukasti kainaloon.
Rakastun sinuun jälleen kerran enemmän.
Ei ole kiire minnekään,
voi vain makoilla sen kaikkein rakkaimman vieressä.
Elämää suurempi rakkaus.
Se on tässä.
- Niina
Vapaapäivä.
Herään omia aikojani vierestäsi.
Kissa kehrää iloisesti jalkopäässä.
Käännän kylkeä.
Otat minut tiukasti kainaloon.
Rakastun sinuun jälleen kerran enemmän.
Ei ole kiire minnekään,
voi vain makoilla sen kaikkein rakkaimman vieressä.
Elämää suurempi rakkaus.
Se on tässä.
- Niina
torstai 19. helmikuuta 2015
Ajatuksilla leikittelyä
Tässä on ajatuksiani, jotka eivät ole varsinaisesti tarina, vaan nimenomaan ajatuksilla leikittelyä, mutta kaikki kappaleet kuitenkin liittyvät samaan aihepiiriin.
Oli pakko kirjoittaa, sillä tämä on aihe,
joka kaihertaa minua.
On kaihertanut jo kauan.
Syystäkin.
Sadepisarat valuvat auton tuulilasia pitkin.
Ihan kuin kyyneleesi.
Istut auton takapenkillä, vieressäni.
Olen ainoa autossaolijoista, joka huomaa kyyneleesi.
Tartun kädestäsi kiinni.
Kyyneleidesi takaa saat puserrettua kasvoillesi vienon hymyn.
Olet tajuttoman kaunis.
Niin kaunis, ettei voi uskoa todeksi.
Minuun sattuu, kun joudun todistamaan tuskaasi vierestä.
On väärin, että paras ystäväni joutuu kokemaan noin pahoja asioita,
vaikka on itse maailman suurisydämisin ja kiltein ihminen.
weheartit.com |
***
Aina, kun se oli tapahtunut,
hän lupasi,
että tämä oli viimeinen kerta.
Ikinä se ei ollut.
"Se kusipää teki sen taas,
nyt en enää aio sietää tätä!
Voinko tulla sinne,
Voinko tulla sinne,
kuudes kerta toden sanoo!"
Noilla saatesanoilla otit ensiaskeleesi kohti eroanne.
Se oli helposti elämäsi paras päätös, vaikkei siltä tunnukaan.
Ei nyt.
Ei vielä.
***
Väkivalta on väärin.
parisuhdeväkivalta on.. järkyttävää.
Kenenkään ei pitäisi sietää sellaista.
Onneksi pääsit hänestä eroon.
weheartit.com |
keskiviikko 19. marraskuuta 2014
Mennyt tuska
joka on lähes lukemattomissa vuodatettujen kyynelten vuoksi:
"Miks mun pitää elää täällä,
kun tuntuu et mikään ei enää tunnu miltään?
Syvä itseinho repii mut kappaleiksi sisältä,
ja tekis mieli repiä itsensä kappaleiksi myös ulkoisesti.
Toivon, et kun nukahdan, en enää avais silmiä.
Pääsis helpommalla, eikä olis tätä fiilistä.
Fiilistä, joka ei helpotu millään.
Fiilistä, joka on jatkunu jo liian pitkään.
Koska saan suuni auki pyytääkseni apua?
koska joku huomaa et mulla on paha olla? "
weheartit.com |
Jälkimmäiseen kappaleeseen nykypäivän Niina kommentoi :
" Eihän kukaan olis voinut auttaa sua, kun et kertonut kenellekään,
" Eihän kukaan olis voinut auttaa sua, kun et kertonut kenellekään,
miltä susta tuntuu. Jos olisit kertonut tuolloin, olisit päässyt elämässäsi eteenpäin jo paljon aiemmin."
No, se onkin hyvä jälkikäteen kommentoida,
No, se onkin hyvä jälkikäteen kommentoida,
Jälkiviisaus on niin helppoa.
Ehkä olisinkin päässyt eteenpäin ja alkanut nauttia elämästä kunnolla jo aiemmin,
jos olisin tuolloin kertonut fiiliksistäni.
En kuitenkaan sitä tehnyt,
koska en halunnut huolestuttaa ketään.
Se oli tyhmää, lapsellistakin.
weheartit.com |
Vasta ammattikoulusta löysin ihmisiä, joille oikeasti halusin kertoa.
Halusin heidän tietävän, miksi olen rikki.
Halusin heidän ymmärtävän, miksi olen sellainen kuin olen.
Heidän ansiostaan, olen nyt ehjä.
Haavani ovat arpeutuneet ja pystyn jatkamaan eteenpäin kantamatta kaunaa.
weheartit.com |
Kiitokset haavojen arpeutumisesta kuuluvat kahdelle parhaalle ystävälleni,
jotka olivat aina paikalla, kun tarvitsin.
Tiesin, että voin koska tahansa soittaa ja jutella.
Tiesin, että heitä kiinnostaa aidosti asiani.
KIITOS. Olen vuodattanut monta sataa litraa kyyneleitä olkapäitänne vasten,
mutta teidän avullanne ne kyyneleet on nyt kuivattu, ja nykyään vuodatamme yhdessä pääasiassa onnenkyyneleitä.
Nämä ystävät toivottavasti tunnistavat itsensä tekstistä.
weheartit.com |
Suurimmat kiitokset kuuluvat ehkä kuitenkin ihmiselle, joka käveli elämääni vuonna 2013.
Olin tuolloinkin vielä rikki, sekaisin ja hukassa siitä kuka olen, ja mitä haluan.
Hän kuitenkin kuunteli, tuki ja lopulta rakastui minuun.
Tuota rakkautta jatkuu edelleen ja nykyään asumme yhdessä.
Olen kiitollinen, että vaikka välillä kiukuttelen ihan ilman syytä,
tiedän, ettet lähde pois, vaan jäät vierelläni. Ainiaaksi.
weheartit.com |
weheartit.com |
***
Muistan vuosien 2008-2009 tapahtumat edelleenkin. Tottakai.
Ne eivät kuitenkaan enää piinaa minua.
Ne ovat muistoja, kipeitä muistoja, joita ei kuitenkaan onneksi tarvitse joka välissä enää muistella.
Vaikka tapahtumat olivat ikäviä,
niin ne kuitenkin muovasivat minusta minut, enkä haluaisi olla kukaan muu.
En olisi ikinä uskonut, että jonain päivänä sanon näin,
mutta nyt onneksi on se päivä jolloin voin sanoa:
Olen ylpeä siitä kuka olen, ja millainen olen.
Siihen vaadittiin paljon kyyneleitä, tuskaa,
ystäviä ja läjäpäin rakkautta.
Ennen kaikkea siihen vaadittiin 40 kilon painonpudotus,
josta olen aivan helvetin ylpeä.
Hikeä on vuodatettu myöskin vähintäänkin se sata litraa,
mutta treenaaminen on ollut sen arvoista.
weheartit.com |
Nyt on pakko sanoa,
että kaikki on just nyt niin hyvin.
weheartit.com |
- Näänä
keskiviikko 22. lokakuuta 2014
Rakkaus
Mun piti kirjottaa tähän jotain tosi upeeta, sillä tänään on suuri päivä,
mutta mitkään sanat eivät riitä kuvailemaan tätä.
Rakas avomieheni on kestänyt minua jo 1,5 vuotta.
Olen löytänyt lopultakin sen onnen, jonka toivon kestävän elämäni loppuun asti.
Olen onnellinen.
Rakastan sua kulta.
Ei muuta.
- Näänä
mutta mitkään sanat eivät riitä kuvailemaan tätä.
Rakas avomieheni on kestänyt minua jo 1,5 vuotta.
Olen löytänyt lopultakin sen onnen, jonka toivon kestävän elämäni loppuun asti.
Olen onnellinen.
weheart.it.com |
Rakastan sua kulta.
Ei muuta.
- Näänä
keskiviikko 6. elokuuta 2014
I miss you, grandmother
Neljättä yötä olen kärsinyt kamalista painajaisista.
Ja ei, en ole unohtanut.
Ne eivät ole NIITÄ painajaisia, onneksi.
Mutta nämäkin ovat kamalia,
ja mietin näitä päivisin hyvin paljon.
Nämä syövät minua sisältä.
Nakertavat pikkuhiljaa murusiksi kaiken.
En kestä näitä kauempaa.
Päässäni puhuu kaksi eri ääntä.
Toinen äänistä sanoo: " Hän on kuollut, ja kaipaat häntä, et ole tehnyt mitään pahaa!"
Toinen taas sanoo: " Olet unohtanut hänet kokonaan, ja hän haluaa viedä sinut, ottaa mukaansa!"
En minä halua vielä lähteä täältä,
Toinen taas sanoo: " Olet unohtanut hänet kokonaan, ja hän haluaa viedä sinut, ottaa mukaansa!"
En minä halua vielä lähteä täältä,
rakastan elämääni tällä hetkellä enemmän kuin koskaan.
Kaikki on täydellistä.
Ja ei, en ole unohtanut.
En pysty unohtamaan,
sillä välitin.. ja välitän liikaa.
Vaikka hän lähti,
kun olin hyvin nuori,
minulla on yllättävän paljon hyviä muistoja.
weheartit.com |
Mietin niitä useinkin,
muistelen todella lämmöllä.
Se, etten ole puhunut kenellekään,
ei tarkoita ettenkö muistaisi ja välittäisi.
Se tarkoittaa vain sitä,
etten ole uskaltanut,
tai edes osannut,
muodostaa ajatuksiani lauseiksi,
edes paperille, ihme kyllä.
kuva täältä http://www.get-covers.com/i-miss-you-2/ |
Toivon, että siellä jossain pilven reunalla olet kuulemassa sanojani:
"Rakastan sinua, nyt ja aina ja olet ajatuksissani usein"
- Näänä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)